Sandön saari löytyy noin kymmenen kilometrin venematkan päästä Kasnäsistä luoteeseen.
Utö on Suomen eteläisin asuttu saari. Se sijaitsee ulkomerellä kaukana mantereelta. Yhteysalus Eivor kuljettaa sinne turisteja ja luontoharrastajia ympäri vuoden. Matkaaminen yhteysaluksella on ilmaista. Eivor lähtee Nauvosta lähes päivittäin.
Teksti ja kuvat: Teemu Köppä
Raskasmetallien ja kemikaalien saastuttaman ravinnon vuoksi lisääntymiskykynsä melkein täysin menettänyt merikotka oli lähes kokonaan kadonnut Suomesta. WWF:n ja vapaaehtoisten talkoolaisten kova työ on kantanut hedelmää ja palauttanut ylvään merikotkan Suomen merialueen lajistoon.
Saaristomeren kansallispuisto tarjoaa upeaa ja karua saaristomaisemaa, mutta kuitenkin lähellä ruuhkasuomea. Hieno luonto ei rajoitu ainoastaan siihen, mitä näkee liikkuessaan alueella tuhansien luotojen välissä edeten, vaan ainutlaatuinen luonto jatkuu myös meren pinnan alapuolella.
Siihen voi tutustua muutamia rajoituksia lukuunottamatta koko kansallispuiston alueella. On sitten kiinnostuksen kohteena vanhat hylyt, jotka vähäsuolainen murtovesi on säilyttänyt poikkeuksellisen hyvin tai monipuolinen vedealainen luonto.
Korpoströmistä, noin 5 kilometriä etelään, löytyy Stora Hästön saari, mistä löytyy vedenalainen luontopolku. Polun varrelle on onnistuneesti saatu monta erilaista pohjatyyppiä rakkolevästä meriajokasniittyihin. Polkuja on kaksi, joista helpoimman pystyy kulkemaan läpi snorklaten ja pidempi reitti soveltuu laitesukellukseen. Reittejä on helppo seurata köysiä pitkin ja pohjasta löytyy opastauluja kertoen lisää alueesta ja sen luonnosta.
Katso 3 videoklippiä, joilta löytyy korvameduusa, Stora Hästön vedenalainen luontopolku sekä siloneula.
Teksti ja kuvat: Teemu Köppä.
Tiistaina aamu valkeni Jurmossa aurinkoisena ja tuulisena. Ilmassa oli myös hieman jännitystä, sillä olin edellisenä päivänä sopinut paikallisen kalastajan kanssa, että pääsen mukaan nostamaan verkkoja. Leiriaamiaisen jälkeen kuvauskalusto kuntoon ja kohti vierasvenesatamaa.
Vielä ennen matkaan lähtöä tuli hiukan huoli kamerakalustosta, kun katselin aallokkoa merellä ja sataman kahvilasta saadulle muovikassille olikin todella käyttöä. Pakkauduttiin veneeseen koko sakki ja matka verkoille alkoi. Ei se ollut kovin pitkä, mutta sitäkin töyssyisempi ja kostea. Onneksi itse verkot olivat melko suojaisessa paikassa, joten verkkojen nosto ja kuvaaminen tapahtui varsin miellyttävissä olosuhteissa.
Verkkoja ei ollut kuin kaksi, mutta heti ensimmäisen kanssa tuli hiukan mutkia matkaan, sillä tuuli oli sekoittanut merivettä reilusti ja kampeloiden sijaan verkko olikin täynnä levää. Lisäksi se oli katkennut kahtia, joten loppupää jäi tarkastamatta ja meren syvyyksiin.
Uusimmat uutiset
Palaute