
Linnansaaren kansallispuistoon pääsee tutustumaan joko omatoimisesti tai sitten venekuljetuksella. Pääsaarelle kulkee reittivene kaksi kertaa vuorokaudessa Rantasalmen Porosalmelta, (sataman ososite Porosalmentie 313, Rantasalmi) Lomakylä Järvisydämen rannasta tai sitten Savonlinnan Oravista, josta vene kulkee neljäkertaa päivässä (sataman osoite Kiramontie 11). Oravista matkaan kuluu muutama minuutti ja Porosalmelta saa saman hintaan pienen risteilyn kalasääskineen. Matkaa kuluu Porosalmelta Linnansaareen noin parikymmentä minuuttia.
Kalalokkia ja pikkutikkaa videolla Linnansaaren kansallispuistossa..
Keväinen Linnansaaren kansallispuisto.

Kuva:Petri Kosunen
Linnansaari on Linnansaaren kansallispuiston pääsaari. Täällä on merkittyjä polkuja, joilla voi tutustua alueen rikkaaseen lehtometsä luontoon. Saaren pohjoispäässä on Linnavuori joka on näköalapaikka.
Linnansaaren kansallispuiston talvi on norpille rauhaisaa aikaa. Ne talvehtivat saarten rannoilla kinosten sisällä. Retkeilijät ja veneilijät ovat kadonneet ja luonto on hiljaa. Kansallispuistossa retkeily on kuitenkin mahdollista esimerkiksi retkiluistimilla tai potkukelkalla. Puistoa halkoo paikallisten yritysten ylläpitämä jäärata joka kulkee Porosalmelta aina Oraviin asti. Matkan varrella voi tulistella Pieni-Lapissa ja kansallispuiston pääsaaressa, Linnansaaren eteläpäässä.
Katsele videolta Linnansaaren kansallispuistossa pesivää kalasääskeä.
Lyhyt videoklippi Linnansaaren torpasta.
Linnansaaren kansallispuistosta löytyy monia, hyvin hoidettuja ja ylläpidettyjä leirintäpaikkoja. Katso videoklippejä leirintäpaikoista.
Linnansaaren kansallispuiston tuntumassa, Haukivedellä toimii muutama ammattikalastaja. Nuottaus on ikivanha kalastusmuoto. Kävimme seuraamassa kuinka kala nousee suuren nuottaverkon avulla.
Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on yksi viidestä norpan alalajista. Muita alalajeja ovat laatokannorppa, jäämerennorppa, itämerennorppa ja ohotanmerennorppa.
Norpat kuuluvat eväjalkaisten lahkossa varsinaisten hylkeiden lahkoon. Muita eväjalkaisia ovat mursut ja korvahylkeet. Korvahylkeet eroavat varsinaisista hylkeistä mm nimensä mukaisesti siinä, että niillä on näkyvät ja ulkonevat pienet korvat. Nämä kaikki taas kuuluvat petoeläinten lahkoon, siihen samaan johon kuuluvat vaikkapa koiraeläimet, karhut ja näätäeläimet.

Heräsimme aamuvarhain. Pakkasimme retkitarpeet ja kamerat pieneen 5 hevosvoimaisella moottorilla varustettuun veneeseen. Oli kaunis Toukokuinen aamu ja aamun kosteus tuoksui nenässä raikkaana. Lähdimme venerannasta kohti Linnansaaren Kansallispuistoa.
Kun ilta alkaa laskeutua, majavat ja piisamit tulevat ulos ruokailemaan. Viitasammakoiden voimakas pulina huumaa korvia ja käki kertoo kuusen latvasta tarinoitaan. On alkukesä, Toukokuu, joka saa kaiken luonnon tuoksumaan, näyttämään ja kuulostamaan kauniilta. Isokoskelo laskeutuu aivan lähelleni komeassa kaaressa. Ovat tulleet kai suojaisaan paikkaan yöpymään…
Kirjoitanut ja kuvittanut Elina Enho
![]()
Alkukevät ei koreile väreillään. Kaikki on harmaata, mustaa, ruskeaa ja kovin hailakkaa. Vain taivas on häikäsevän sininen. Ja aurinko -aurinko on niin kirkas, niin häikäisevän kirkas, että silmiin koskee. Mutta sitäkin enemmän kevät on ääniä. Veden solina, lintujen, satojen lintujen laulua, kärpästen ja kimalaisten pörinää. Orava kiiruhtaa pesäpuuhun kuivaa heinää suussaan. Pesä on pihakuusessa, ei edes kovin korkealla. Taidokkaasti kuusen havuista punottu havupallo on tukevasti oksan hangassa. Siellä on hyvä imettää poikasia vielä hetki.